Suomen parhaat

Suomalainen ravintolakulttuuri eroaa merkittävästi kansainvälisestä. Ensinnäkin erityisesti hienoihin ravintoloihin ei Suomessa uskalleta mennä lasten kanssa. Pelätään meteliä ja häpeää, joka saattaa aiheutua lapsien käytöksestä.

Monissa muissa maissa ajattelutapa on toinen ja lapset halutaankin viedä oppimaan käytöstapoja hienoihinkin ravintoloihin. Erityisesti Ranskassa keskitytään opettamana lapset syömään monipuolisesti hienojakin ruokalajeja sekä käyttäytymään kuten aikuiset.

Suomalaisten ravintoloiden historia pähkinänkuoressa

Suomalaisen ravintolaelämän juuret ulottuvat Venäjän vallan aikaan, aina 1800-luvulle asti. Silloin ensimmäiset ravintolat perustettiin Helsinkiin ja ravintolakulttuuri alkoi vähitellen 1800-luvun alussa. Tuolloin Helsingissä oli kuitenkin vain muutama tuhat asukasta, joten maksukykyisiä asiakkaita ei ollut kovin paljon. Siihen aikaan myös juhlat pidettiin aina kotona, joten alku oli vaatimatonta.

1810-20 –luvuilla Helsingissä kehittyi kahvilaravintoloita Sveitsistä muuttaneiden kondiittoreiden toimesta. Ravintolakulttuurin kehitys alkoi selvästi voimistua 1830-luvulle tultaessa. Nykyisinkin arvostetut ja tunnetut ravintolat Seurahuone, Kaivohuone ja Kaisaniemi avasivat ovensa jo 1830-luvulla.

Ravintolaelämän kehitys jatkui ja ravintoloita avattiin lisää. 1800-luvun lopulla yhteiskunnan kerma alkoi kasvavassa määrin hyödyntää ravintoloiden palveluja. Suomalaiset ravintolat ottivat mallia ulkomailta. Hyvässä vauhdissa ollutta kehitystä hidasti kieltolaki, joka oli Suomessa voimassa vuosina 1919-1932. Ravintolakulttuurin kehitys katkesi kuitenkin toden teolla sotavuosien ajaksi. Kaikki oli kirjaimellisesti kortilla ja esimerkiksi kahvin säännöstely päättyi vasta vuonna 1954.

1960-luvulta lähtien ravintolakulttuurin uusi nousu on jatkunut, muuttaen vain aina välillä muotoaan ruokatrendien mukaan. 1960-luvulla perustettiin pieniä ravintoloita sekä baareja. Kaikki oli kotoista. 1970-luvulla pikaruoka villitsi ja Suomeen perustettiin pizzerioita, etnisiä ravintoloita ja grillejä. 2000-luvulle tultaessa Suomessa on jälleen palattu juurilleen. Pohjoisen luonnon antimet ovat suurinta fine diningia ja ulkomaan oppeja on hieman vähennetty menujen sisällöistä.

Helsinki – Suomen ravintolaelämän keskus

Suomi on myös verrattain pieni maa, joten täällä ravintolaelämä on keskittynyt pääosin Helsinkiin. Kaikki hienoimmat ravintolat löytyvät sieltä, myös ne kuuluisien keittiömestareiden omat puljut sijaitsevat nimenomaan Helsingissä. Toki muissakin suurissa kaupungeissa on hyviä ja hienoja ravintoloita, mutta keskittymä on ehdottomasti Helsingissä. Maakuntien suurimmissa kaupungeissa saattaa olla muutama yksityinen hienompi ravintola, mutta muuten tarjonta maakunnissa perustuu lähinnä ketjuravintoloiden tarjontaan.

Ruokaan ja sen ympärille rakennettuihin elämyksiin panostaminen on kuitenkin alkanut yleistyä myös maakunnissa. Helsinkiin kaikki trendit yleensä saapuvat hiukan etunenässä, mutta valuvat sieltä suurempien kaupunkien kautta myös maakuntiin. Tämä on jokaisen oman elämänsä kulinaristin tiedossa, joten ruoan ja ravintoloiden vuoksi matkustellaan ulkomaiden lisäksi myös Suomen rajojen sisäpuolella. Ja sitten ovat tietysti esimerkiksi ruotsinlaivat, jotka ovat viime vuosina nostaneet profiiliaan myös makunautintojen tarjoajina, vaikka buffetin monipuolisuus pitää toki yhä pintansa, kuten esimerkiksi tämä ravintola- ja ruokakulttuuria monipuolisesti käsittelevä sivusto kertoo. Laivojen lisäksi toki muutkin kulkuvälineet, eli käytännössä lentokoneet ja junat ovat alkaneet niin ikään kiinnittää huomiota ruokatarjontansa laatuun ja monipuolisuuteen. Lentokoneissa ruoka tosin nykyisin alkaa olla maksullista, mutta sitäkin laadukkaampaa. Junen ravintolavaunuissakin on pikkuhiljaa alettu siirtyä niin viihtyisämpään tunnelmaan kuin eri ruokavaliot kattavaan tarjontaankin.

TOP-listat

Suomessa ei ole mitään virallista organisaatiota, joka listaisi esim. kerran vuodessa Suomen parhaat ravintolat. Kuitenkin muutamat lehdet julkaisevat omien arvostelijoidensa laatimia listoja, joista voidaan hieman vertailla ravintoloiden paremmuutta. Suomesta löytyy myös joitakin bloggaajia, jotka kertovat omia arvostelujaan ja TOP-listoja Suomen ravintoloista.

Kansainvälisellä tasolla hienoja ravintoloita arvostellaan Michelin-tähdillä. Suomen ensimmäinen Michelin-tähden ravintola oli Palace Gourmet 30 vuotta sitten. Sen jälkeen ravintoloita on ollut muutamia. Pisimpään Michelin-täden on omistanut Chez Dominique, joka onkin tituleerattu jo vuosien ajan monissa listauksissa Suomen parhaaksi ravintolaksi. Vuonna 2017 Suomessa on neljä Michelin-tähden ravintolaa ja ne kaikki sijaitsevat Helsingissä. Ne ovat Demo, Olo, Ask ja Chef&sommelier.

Suomen parhaat ravintolan vuonna 2017

Pohjoismainen ravintolaopas White Guide Nordic julkaisee erästä arvostettua TOP-listaa parhaista ravintoloista. Vuonna 2017 eli Suomen itsenäisyyden 100-vuotis juhlavuotena Suomen paras ravintola sijaitsee tietenkin Helsingissä ja on nimeltään Ask. Ask on pieni ravintola, jossa on päivittäin vaihtuva menu. Ravintolassa on vain 26 asiakaspaikkaa ja raaka-aineet ostetaan luomuna pieniltä tuottajilta.

Toiseksi parhaaksi ravintolaksi nimettiin niin ikään Michelin-tähden arvoinen ravintola Chef&Sommelier. Ravintola sijaitsee Helsingin Ullanlinnassa ja on Askin tapaan keskittynyt luomuruokaan. Kolmannen sijan vuoden 2017 TOP-listalla vei helsinkiläinen ravintola Olo. Olo oli vuoden 2016 Suomen paras ravintola. Olon konsepti eroaa selkeästi muista mainituista ravintoloista. Siellä tarjoillaan selkeitä palvelupaketteja, joista yksi on perinteinen ravintolalounas tai -illallinen pitkän kaavan mukaan. Perjantai ja lauantai ovat päiviä, jolloin asiakkaat voivat halutessaan varata pöydän suoraan keittiön puolelta. Silloin illallista pääsee nauttimaan kokkien ja tarjoilijoiden kanssa. Lisäksi tarjotaan Olo Garden –konseptia, joka on viihtyisä baari pikku purtavien ja aterioiden kera.

Kymmenen kärjessä vain yksi ravintola sijaitsee Helsingin ulkopuolella ja se on sijalle 4 rankattu Kaskis Turusta. Kaskis-ravintolan erikoisuus ovat itse kerätyt luonnon antimet eli ravintolassa tarjottavat villiyrtit, marjat ja sienet on poimittu ihan itse. Ruoka on muutenkin pääosin luomua tai lähiruokaa. Annokset ovat kookkaita ja hinnat kohtuullisia. Ravintola mainostaakin itseään sanoin: rahoille saa vastinetta.

Seuraavaksi listataan sijat 5-10.

  • sija: Finnjävel. Henri Alénin luotsaama ravintola, joka on erikoistunut suomalaisiin raaka-aineisiin ja perinneruokiin. Finnjävelissä leivotaan ruisleipä itse, tarjoillaan mämmiä ja karjalanpiirakoita.
  • sija: Demo. Tarjolla kokkien loihtimia elämyksiä päivittäin vaihtuvassa menussa. Demo on saanut ensimmäisen kerran Michelin-tähden jo vuonna 2007.
  • sija: Grön. Grönissä tarjoillaan kasvis- ja kausipainotteista ruokaa. Tarjoiltava ruoka on myös luomua ja luonnon villituotteet, kuten merilevä, hyödynnetään.
  • sija: Lyon. Ravintola on perustettu jo 1966. Ranskalaisen keittiön antimia tarjolla fine dining –tyylisesti.
  • sija: Savoy. Toiminut ravintolana jo 80-vuotta. Terassipuutarhassa kasvatetaan itse yrttejä.
  • sija: Nokka. Luomuruokaan erikoistunut ravintola, joka painottaa tuottajien henkilökohtaista tuntemista. Kaikista raaka-aineista siis tiedetään tarkasti, minkälaisissa olosuhteissa ne ovat kasvanee.
Privacy Policy